Tunteet työpaikalla – Millaista energiaa sinä jaat ympärillesi?

Jaat koko ajan ympärillesi energiaa – halusit sitä tai et – tiedostaen tai tiedostamattasi.

Aamulla tai työvuorosi alkaessa aikaan mihin tahansa, tuot mukanasi työyhteisöösi tunteita – ne, jotka olet hetkeä aikaisemmin itseesi imeskellyt, antanut muhia ja mureutua oikein kunnolla aromikkaiksi. Työrupeamasi onnistumisten ja vastatuulien aikana käyt lisää läpi uusien tunteiden ja tuntemusten vuoristorataa. Rakennat aiemman tunnevarastosi päälle lopullisen setin, jonka kanssa saavat elää myös lähikollegasi.

Paloiko paahtoleipä aamulla överiksi, kakkiko koiranpentu olohuoneen käsinsolmitulle matolle juuri, kun olit lähdössä töihin? Bussissa viereesi istui hän, joka selvästi oli joutunut ottamaan Ritolat pysäkille ehtiäkseen kanssamatkustajaksesi ja mahdollisesti oli unohtanut dödöt vessan peilikaappiin ennen niiden hellää sipaisua kainalniemeen. Sinä saat koko loppumatkan rakennella näistä tunnebiorytmiäsi, valmistella sitä stagelle tuloasi joka ohjausraketin lähes huomaamattoman suihkun lailla muuttaa työkavereittesi tunteiden suuntaa.  

Vaikka et karjuisikaan pahaa oloa toimiston käytävillä, niin jokin sinussa saattaa tuoda työkavereillesi hitusen negatiivista varaustasi. Murahdat huomenen toivotuksen aavistuksen kireällä oktaavilla, jos yleensäkään tervehdit, paiskaat salkkusi keskivertoäänenpainetta kovemmalla otteella työpisteesi kaappia vasten. Tai sitten ihan perinteisesti otat ensimmäisen vastaasi astelevan uhrin kuuntelemaan, miten se saamarin volkkarikuski kiilasi eteesi sulkuviivan yli.

Jokainen voi valita 100-prosenttisesti millaisia tunteita ympärilleen kylvää. Jos jokin asia vituttaa, voit silti päättää, yrjöätkö sen työkavereillesi filtteröimättä pilaten aika monen ihmisen hyvän tai edes kohtuullisen flown.

Hiiltynyt paahtis voi olla myös trendiruokaa, rapsuttelet vaan pahimmat pinnalta pois. Tosi hieno juttu, että pikku Fuffe kakki matolle ennen kuin ehdit lähteä töihin. Korjaat ne nyt, niin ei uusi sävy ehdi työpäivän aikana imeytyä mattoon. Herraisä, miten lujaa tuo yksi juoksi bussiin ja ehti! Taidat onnitella ääneen hyvästä spurtista, kun kerran istahti viereesi. Hyvin tehty ja hänellä taitaa olla superkiva työpaikka, kun halusi noin vimmalla ehtiä ajoissa. Mitä jos kysyisit missä firmassa töitä tekee hän?

”Hei, parasta huomenta, mennäänkö hakemaan kuppi kaffetta, kerro miten sinun aamusi on alkanut?”

Päteminen ja osaoptimointi vs. muiden palveleminen.

Halu olla mahdollisimman hyvä omassa työssään. Mitä sinä ymmärrät tällä? Onko se sitä, että tahdot loistaa johtajille ja firman omistajille, jotta manna sataa laariisi maksimaalisesti? Tuo silloin itseäsi esille joka käänteessä – mitä olet saanut aikaan ja millaisia käsittämättömän ihania tuloksia juuri sinä olet tehnyt. Nehän sinä todellisuudessa oletkin tehnyt, ei mitään sinulta pois. Urasi mitä todennäköisemmin saa tuulta siipien alle ja nostaa sinua kollegoitasi nopeammin. Korostan edelleen: Sinä olet tuonut esiin sen, mitä olet itse tehnyt. Mitään siitä pois ottamatta, mitään siihen lisäämättä.

Tällaisen ihmisen johtaminen on helppoa. Ruoki hänen auraansa. Hän tuo kyllä lisää uusia tuloksia sinulle. Voit esimiehenä viedä niitä organisaatiopuunne seuraavalle tasolle. Osasi loistosta saat sinäkin. Helppoa, eikö? Hyviä konkreettisia tuloksia, jotka näkyvät excelissä ja toimivat todisteena saavutetuista tuloksista.

Onko se sitten parasta mihin pystyt ja pystytte yhdessä?

Mitä enemmän yrityksessä on ihmisiä – digitalisaation, IOT:n, AI:n ja robotiikan ottaessa enemmän roolia myös niiden suunnittelijat lasken tähän porukkaan, vaikka muu seurakunta vähenisikin – sen oleellisempaa parhaiden tulosten kannalta on, miten hyvin juuri sinä pystyt palvelemaan muita ihmisiä lähelläsi. Pätemisellä ja osaoptimoimalla itsellesi, kasvatat tiedostamattasi negatiivisia tunteita lähimmäisissäsi. Eivät he kerro sitä sinulle kuin korkeintaan kosteissa pikkujouluissa jos todennäköisesti eivät sielläkään. Hiljaisuudessa passiivis-negatiiviset tunteet nakertavat parasta terää pois yhteisöltänne.

Palvelemalla muita edes joskus, saat aikaan nostetta toisissakin ihmisissä. Osa heistä ymmärtää antaa hyvän kiertää edelleen oman toimintansa kautta. Osa ei ymmärrä, mutta se ei ole relevantti syy lopettaa muiden palvelemista sinun kohdallasi. Sinun ei tarvitse nöyristellä tai lopettaa itsesi erinomaistamista kokonaan, jaat vaan loistetta muillekin kun he ovat sen ansainneet. Mitä halvatun palvelemista tässä nyt tarkoitan? ”Moroo, miten sulla menee, voinko auttaa jossakin?”. ”Oletko Timppa jo kuullut että meidän tiimi teki justiinsa parhaan myyntikuukauden tänä vuonna tähän mennessä ja esimerkiksi Ansku sekä Hemmo onnistuivat uusien tuotteiden lanseerausmyynnissä ihan huikean mahtavasti!” (sinä olit heitä parempi, totta, mutta sen tietävät Ansku ja Hemmo jo virkansa puolesta ja samoin pomosi tietää sen). Esimerkiksi tuollaista tällä tarkoitan. Ansku ja Hemmo saattavat tuntea lisääntynyttä kiitollisuutta sekä yhteenkuuluvuutta sinuun ja tiimiinne. Ainakin pitävät sinua niin reiluna kaverina, että auttavat nostamaan sinua kun paikka tulee. Ja mitä sitten jos eivät aina muistaisikaan. Olet onnistunut rakentamaan oikeaan suuntaan yrityksen arvokkaimpiin pääomiin liittyvää: yrityksenne kulttuuria.

Hyvän ja huonon näkeminen ympärilläsi.

Molempia tulee eteesi joka ikinen päivä – välillä ne puskevat uniisikin. Hyvät asiat tuntuvat kivoilta. Jaa ne ääneen ympärillesi niin muistakin saattaa tuntua kivalta. Huonot asiat – ne kannattaa ottaa vastaan hengittäen hetki rauhallisesti, miettiä ovatko ne oikeasti kuinka isoja ja miten niiden korjaamisen kautta voisi parantaa tekemistänne. Sen jälkeen annettu kommentti, palaute, havainto, mielipide on omiaan herättämään vähemmän negatiivisia tunteita.

Seuraan mielelläni futista. Jätän nyt mainitsematta mikä joukkue on suosikkini ja mikä inhokkini. Joukkue on kuin firman työntekijät. Jokaisella on oma tehtävä jonka tarkoitus on tukea koko yrityksen eli joukkueen toimintaa kohti parhaita tuloksia. Fiilis ratkaisee paljon tulosurheilussa.  Kurinalaisessa, mutta luovassa yhteisössä on uskallusta kokeilla rohkeitakin ratkaisuja kun tiedostaa kollegan ja esimiehen tuen. Suosikkijoukkueessani on paljon pelinaikaisia taputuksia tai peukkuja pelikaverille vaikka syöttö ei menisikään ihan kuin Strömsössä. Inhokissani puolestaan käsien levittelyä, mulkaisuja, kehonkieltä joka osoittaa omaa suuruutta joukkueen kustannuksella. Voittoja ja mestaruuksia tulee molemmille, mutta… mitä tekee joukkueen fiilikselle ja tunteille nuo erilaiset tavat reagoida kun näkee pelin tuoksinassa hyviä ja huonoja suorituksia? Mitä fiilis tekee puolestaan suorituksille pelin sisällä ja sen viihdearvolle? Mitä ne puolestaan saavat aikaan halulle kuulua tuohon joukkoon katsojana tai fanittajana eli asiakkaana? Fani menee sunnuntain pelin jälkeen maanantaina töihin. Vetääkö hän sukille vai taputtaako työkamua harteille kannustavasti? Se saattaa tapahtua tiedostamatta ja pienessä mittakaavassa, mutta tapahtuupa kuitenkin.

Jokainen meistä omaa täydellisen mahdollisuuden kuten myös velvollisuuden tuoda työyhteisöömme hyvää energiaa jonka kautta kulttuuri kehittyy oikeaan suuntaan vahvistaen yhteisöä.

Johtajan vastuu.

Sanoisin että nykypäivän johtajalta edellytetään melkoista medialukutaitoa. Kykyä nähdä esitettyjen superlatiivien taakse, suhteuttaa ne oikeaan mittakaavaan. Ymmärtää mikä merkitys niillä oikeasti on kokonaisuuden kannalta. Johtajan tulee poimia ne näkymättömät puurtajat ja tukea heidän motivaatiotaan jatkaa tiellään. Ehkäpä ilman niitä suorituksia se starakaan ei olisi niin kirkas stara. Kenen se idea alun perin olikaan mikä menestyksen takana oli – äänekkäimmän henkilön joka omi sen itselleen vai kenties jonkun toisen tai koko tiimin. Johtaja: katso kuvat ja otsikot, mutta jaksa lukea myös rivit ja rivien välit niin osaat johtaa paremmin.

Johtajalla tulee olla herkkää tunneälyä havainnoidakseen ilmeet, sanotut ja sanomatta jääneet sanat. Rohkeutta astua tukemaan tai muuttamaan asioiden kulkua kun hän havaitsee poikkeamia, alisuorituksia tai valon leimahduksia. Tilanteen mukaisesti sen edellyttämällä tavalla.

Ei ole ihan yksiselitteistä pitääkö esimerkiksi myyntityössä johtaa ensisijaisesti myyntiä, myyjiä vai fiilistä. Varmaankin tilanteiden vaihdellessa painopisteet kolmiossa muuttuvat, mutta oman kokemukseni karttuessa pistän pelimerkkejä eniten fiilikselle. Ehkä siksikin että se on kaikkein haastavin osa-alue. Samalla se on inspiroivin ja kehittävin alue. Siellä pitää olla myös luova. Ollakseen luova, pitää yrittää kaventaa omien negatiivisten tunteiden elintilaa kasvattaen hyvän havainnointia ja muiden palvelemista. Pirun vaikeeta, mutta palkitsevaa.

Hyvän jakamisen ja muiden palvelemisen merkityksen on hiffannut erinomaisen hyvin Malmölainen opettaja Rickard Nordström. Kurkkaapa hänen Linkedin sivultaan esimerkiksi ”Nu kör vi” –video.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back to top