Tulevaisuuden työntekijä on oman yhteisön avunantaja – Menestyksen avaimena empatia

Taidammekin jo kaikki tietää sen, että digitalisuus, robotit ja muu vielä keksimätönkin automatisaatio maailmassa tekee noin 47 % – 89 % työtehtävistä sellaisiksi, joihin ei ihmistä tarvita (luvut olivat päästäni heitettyjä, itse aiheen ydin ei).

Erikseen on niin sanotut luovat ammatit eli ne tehtävät, joiden parissa ihminen tekee jotain omista kyvyistään lähtevää. Tehtäviin, joita emme ainakaan vielä osaa kuvitella automatisoivamme kuuluu myös lääkäripalvelut, lakiasiat, kaupankäynti ja muut erilaiset tehtävät, jotka ihan ammatin kuvauksenkin pohjalta vaativat jonkinlaista kanssakäyntiä ihmisten kesken.

On totta, että pizza on monesti helpompi tilata ihmisasiakaspalvelijan sijasta naputtelemalla kylmän tunteetonta puhelimen näyttöä, joka ei hukkaa aikaasi, unohtele asioita ja vielä salaisesti ajattele sinua huonoksi ihmiseksi kun et jaksanut kammata hiuksia pizzanhakureissulle. Asuntoa tosin itse en ainakaan kovin mielellään ostaisi faktoja esittelevältä automaatilta, vaan mukava olisi keskustella ihmisen kanssa, joka voi suhtautua erilaisiin neurooseihini empaattisesti.

Itseasiassa on useammankin kerran sanottu, että on olemassa yksi asia, mitä automatisaatio ei voi ihmiseltä viedä pois. Se on empatia. Siis kyky ymmärtää, mitä toinen ihminen kokee omasta näkökulmastaan. Empatian osaltaan mukanaan tuoma toinen ihmiselle ainutlaatuinen kyky on luovuus, jonka voi ajatella tavallaan kykynä nähdä mahdollisuuksia tehdä jotain uutta omasta näkökulmastaan käsin. Luova ihminen kykenee yrittämään aina vain uusia asioita. Empaattinen ihminen kykenee yhdistämään erilaisia asioita keskenään erilaisten näkökulmien vuoksi.

Luovana ja empaattisena tekijänä toimiminen liittyy tulevaisuudessa kai siihen, kuinka palvelee omaa yhteisöään. Joissain tilanteissa yhteisö, johon kuulumme on koko maapallon kokoinen, mutta taas joissain asioissa yhteisömme ovat kymmenien tai hiukan yli sadan ihmisen kokoisia paikallisia yksiköitä. Voin olla vihaisten lintujen yhteisössä kansainvälisesti ja samaan aikaan Kemijärven Kahvinjuojakerhossa paikallisesti. 

Osin jo nyt, mutta varsinkin tulevaisuudessa niin sanotut ammattimme ovat näitä omia yhteisöjämme palvelevia tekoja. Kun meidän tehtävämme ei ole enää lisätä vaurautta planeetallamme, muodostunee eri yhteisöissä toimimisesta tehtäviä, jotka tuovat meille sen leivän pöytään. Tätähän oli elämä myös ennen. Naapurin kanafarmarilta sai kananmunia, kun toinen naapuri hoiteli ruista pelloiltaan yhteisölle. Yhteisöissä yksilön merkitys luotiin ja luodaan palvelemalla toisia.

Moni sanoo olevansa erinomainen asioiden aloittamisessa, mutta kun pitäisi tuo asia viedä loppuun saakka, osaaminen tai kiinnostus lopahtaa. Automatisaation kanssa ihmisen tehtäväksi jääkin tuo asioiden aloittaminen – jokin kone hoitanee hommat siitä eteenpäin. Yhteisöissä tarpeiden tunnistaminen on tärkein osa asioiden aloittamista.

Kaupungissa joku huomaa, että asukkailta puuttuu sopiva smoothiekahvila. Joku keksii idean mobiilipeliin, jota ei vielä ole toteutettu, mutta sille voisi olla kiinnostuneita pelaajia. Joku huomaa, että omalla asuinalueella ei kukaan enää omista autoa saati ajokorttia, mutta moni haluaisi liikkua alueelta kauemmaksikin, joten hän päättää hankkia itseohjautuvia autoja naapurustolle yhteiskäyttöön vuokrattavaksi. Automatisaation tuoma edistys mahdollistaa sen, että tulevaisuudessa meistä jokainen voi luoda maailmaan asioita, jotka lisäävät ihmisille parempia elinympäristöjä ja -mahdollisuuksia. 

Nykyään pelkän idean arvo on aikalailla pyöreä nolla, mutta tulevaisuudessa, kun ideoiden saattaminen todellisuuteen helpottuu jatkuvasti, pelkkä oikeaa yhteisöä oikealla tavalla palveleva idea voi olla jo arvoltaan huima. Yhteisöjen tarpeiden tunnistaminen vaatiikin nimenomaan luovuutta ja empatiaa. Kykyä ajatella toistenkin saappaissa.

Ihmisen perusluonne on olla mahdollisimman hyvä yksilö oman yhteisönsä kannalta. Ihminen haluaa auttaa muita saman kulttuurin jakavia yksilöitä elämään paremmin – siis menestymään paremmin. Minä-keskeisestä maailmasta siirtyminen Me-keskeiseen maailmaan on vaativa hyppy ihmiselle, joka on jo kauan pääasiassa tavoitellut parempaa selviytymistä ja perinnön jättämistä maailmaan. On vaikeaa aluksi ajatella, ettei kehitys ”varasta” töitä meiltä, vaan vapauttaa meidät tekemään merkityksellisempiä asioita, kun kapasiteettiamme hukkaavat asiat hoitaakin puolestamme esimerkiksi kone. 

Mielenkiintoista on nähdä se, tulevatko vaikkapa vuonna 2018 syntyneet ihmiset edes tietämään koskaan, mitä on “työ” vai onko se vähän sama asia heille, kuin meille on “sota”. Kamala asia menneisyydestä, jonka loppumisesta voimme kiittää isoäitejämme ja -isiämme. Monet kertovat nykyään jo työnsä olevan esimerkiksi vaikuttaja, tubettaja tai ihan yhtä epätarkasti, kuten minä: “Olen Yrittäjä.” Näitä kaikkia ymmärretään vielä aivan yhtä vähän, mutta toisaalta Key Account Manager voi kertoa tulevaisuudessa aivan yhtä vähän. Kyse tulevaisuuden ammateissa on aina lopulta siitä, että millaisen jäljen haluaa maailmaan jättää palvelemalla muuta yhteisöä.

Työn muutos ja murros ovat kovasti pinnalla olevia asioita, joita pyrimme yhteiskunnassa ymmärtämään jatkuvasti. Työn seuraava vallankumous korostaa ihmisissä empatian, luovuuden ja luonnollisten yhteisöjen merkitystä. Ihmisen yhteiskunnalle antaman tuoton määrittää menestyksen sijasta humaani toiminta, siis muiden auttaminen elämässä. Teorian tasolla ero nykyiseen voi olla vaikea nähdä ja ymmärtää, mutta tulevaisuuden työn keskiössä lienee se, mitä kukin pystyy luomaan omasta sydämestään käsin omalle yhteisölleen.

Oman tulevaisuuden työn voikin ehkä helpoiten löytää kysymällä: “Miten voisin auttaa muita ihmisiä?” Samaan tapaan jokaisen päähän pulpahtavan idean voi helposti testata kysymymällä: “Auttaako tämä muita ihmisiä? Miten tämä auttaa muita ihmisiä? Miksi tämä auttaa muita ihmisiä?”


Psst. Tästä artikkelista oli kehkeytymässä massiivinen tulevaisuuden työtä, luovuutta ja empatiaa käsittelevä monsteri, mutta johonkin oli pakko vetää viiva. Pois karsittua tekstiä jäi jäljelle noin kaksi kertaa tämän artikkelin pituuden verran, joten sanottavaa riittää myös jatkoon. Jos haluat lukea tästä aiheesta tai saman tyylisiä aiheita käsitteleviä artikkeleita, klikkaa alta löytyviä jakopainikkeita, kommentoi ajatuksesi tähän alle tai Facebook-sivuillemme tai tilaa kaikki Luovan Laboratorion artikkelit itsellesi. Näistä on oikeasti apua ja merkitystä. Kiitos, kun luit.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back to top