Miten minusta tuli minä: ”Obi-Wan, mitäs nyt tekisit?”

Viime viikolla minulta kysyttiin, voisinko kirjoittaa ”miten Ilkasta tuli Ilkka?” –tarinan. Tiesin, että nyt saisi luvalla olla luova ja rikkoa perinteisiä rajoja. Innosta puhkuen aloin pohtia aihetta… “Kirjoita tajunnanvirralla vain”, kuului ohje tälle tekstille. Eli aloitan vain kirjoittamaan ja jatkan. Katsotaan mitä tapahtuu!

Lopulta tulin pohtineeksi muutamia juttuja, joiden katson vaikuttaneen itseeni. Siihen, miten minusta tuli minä. Tietenkään kaikista ohjeista en pysty pitämään kiinni päivittäin, mutta yritän vaalia niitä parhaani mukaan. Toivon, että voit poimia niiden joukosta jotain ideoita itsellesikin käyttöön?

Hakeudun tietoisesti itseäni fiksumpien äärelle

On kiehtovaa miettiä, miten oikein ihminen kehittyy. Minulla on vahva usko, että ihminen kehittyy hänen kohtaamiensa ihmisten kaltaiseksi. Kohtaamisia voi olla tietenkin kasvokkain tai digitaalisesti tai sitten vaikkapa lukemalla kirja, jolloin pääsee käsiksi toisen ihmisen ajattelun äärelle.

Mielestäni siis, jos haluaa kehittyä, kannattaa tavata ihmisiä ja lukea paljon. Hakeutua fiksujen ihmisten äärelle. Olla kiinnostunut oppimaan. Muistaa myös olla itse mukava ihmisille, joita kohtaa. Homma toimii nimittäin molempiin suuntiin.

Keskityn siihen mitä ajattelen

Uskon, että minuus kehittyy peilin tavoin ympäristöstä käsin. Kuitenkin siihen, mitä peilistä heijastuu, voi vaikuttaa omalla ajattelulla. Ihminen poimii valikoitujen aistihavaintojen joukosta niitä, jotka hän kokee ympäröivässä maailmassa mielekkäiksi.

Jotta omassa elämässä tulee valikoitua niitä oikeita ”syötteitä”, kannattaa ajattelua tietoisesti ohjata kohti omaa tahtotilaa: millaista elämää haluan elää? Näin viritän oman ”moottorini” ja alitajunnan tarkastelemaan aiheita, joita elämässä haluan vahvistaa. Itse ohjaan tietoisesti ajatteluani myönteiseen suuntaan ja kohti mahdollisuuksia: ”You become what you think.”

Kiteytän tärkeät ihmiset ja asiat listalle

Tein hiljattain listan ”what matters to me”, johon kirjasin elämässäni tapahtuneita hienoja juttuja, tapaamiani upeita ihmisiä, parhaita leffoja, kirjoja, biisejä ja pelejä, jne. Suosittelen tuota harjoitusta kaikille. Kun kiteyttää hienoja koettuja asioita, on elämän perushyveen, kiitollisuuden, äärellä. Samalla tuntuu mukavalta, kun voi kokea onnellisuutta hyvistä asioista, mitä on tapahtunut. Aivotutkija ehkä sanoisi, että tämä vahvistaa positiivisia hermoratoja.

Laajensin myöhemmin listaa henkilöillä, joita en ole tavannut, mutta jotka koen inspiroiviksi ja joiden ajattelusta haluaisin ammentaa itselleni. Päätin, että ei mitään rajoja: listalle lisäsin menneisyyden suurhahmoja, ja jopa vielä syntymättömiä tulevaisuuden sankareita. Lisäsin myös mm. leffoista, kirjallisuudesta ja urheilusta tuttuja tyyppejä ja nyt omalla listalla komeilee Obi-Wan ja Aragorn ja vastaavia.

Vaikeina hetkinä saatan mielessäni kysäistä neuvoa listani henkilöiltä: ”Obi-Wan, mitäs nyt tekisit?” Haha! Mutta siis hei, jos ihmisellä kerran on kyky mielikuvitukseen, miksi ei käyttäisi sitä? (kirjavinkki: Napoleon Hill: Think and Grow Rich – ja tarkemmin kappale Imaginary Counsil)

Ajattelen ihmisistä hyvää 

Ajattelen ihmisistä hyvää ympärilläni. Tämä on ehkä keskeisin ja elämääni eniten vaikuttanut tapa toimia. Uskon vilpittömästi ihmisen hyvään ja siihen, että jokainen tekee parhaansa. Luottamus ennen epäilystä.

Vaalin hyvää fyysistä kuntoa

Uskon, että fyysinen hyvinvointi on saumattomassa yhteydessä henkiseen hyvinvointiin. Olen aina nauttinut tuloksellisesta urheilusta. Saan parhaat ajatukseni lenkin tai kuntosalitreenin aikana. Huomaan, että elämässäni tapahtuu hyviä asioita, kun olen hyvässä fyysisessä kunnossa. 

Olen kiitollinen

Minulle perhe on todella tärkeä. Olen saanut uskomattoman hienon lapsuuden ja nuoruuden, kiitos vain vanhemmille ja siskolle tässä yhteydessä. Mahtavia ystäviä, hienoja harrastuksia ja unohtumattomia kokemuksia. Elämä ei kuitenkaan aina ole ruusuilla tanssimista.

Minulla oli haastava etsikkoaika parikymppisenä, kun aloitin oikeustieteen opinnot ja homma ei oikein lähtenyt käyntiin. Menetin paikoin itseluottamukseni elämään ja mietin, tuleeko tästä yhtään mitään. Onneksi kuitenkin kaikissa haasteissa siintää mahdollisuuden siemen.

”Harhavuosien” jälkeen tapasin vaimoni ja matkaa on ollut mahtava kulkea ensin kahdestaan ja nykyisin kolmestaan tyttäremme kanssa. Joku viisas on tokaissut, että asioilla on tapana järjestyä.

Elämän haastavat hetket tekevät nöyräksi. Isäni on opettanut, että tulee olla ”nöyrä, muttei nöyristelevä”. Olemme kaikki harjoittelemassa, uutta oppimassa, toisiamme tukemassa. Uskon, että oikea suunta löytyy, kun olemme päivittäin kiitollisia, uteliaita ja auttavaisia.

Uskon, että aikaa ei ole olemassa. 

On vain yhteys; menneisyyden, nykyisyyden, tulevaisuuden – ja toistemme – välillä:

”Kiitä häntä, joka olit.
Kunnioita heitä, jotka kohtasit.
Suhtaudu itseesi lempeästi,
koska olet tulevan minäsi muisto”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back to top