”Intuitio on nerouden lähde” – Tutkija Asta Raami kertoo, kuinka intuitiota voi hyödyntää tietoisesti

Tarinat Nikola Teslan, erään historiamme merkittävimpiin neroihin kuuluvan keksijän ja tiedemiehen luovasta prosessista ovat ällistyttäviä. Muun muassa vaihtovirran kehittänyt Tesla rakensi keksintönsä ensin oman mielensä sisällä. Hän kertoi näkevänsä todellisuuden päällä toisen kerroksen, jossa hän pystyi rakentamaan visioita erilaisista laitteista ja keksinnöistä. Hän saattoi käyttää keksimiään koneita oman mielensä sisällä viikkoja, tehdä niihin parannuksia ja pitää ne käynnissä todellisuuden toisella kerroksella. Kun hän lopulta teki mielensisäisistä kuvistaan tekniset piirrustukset, joiden pohjalta laitteet rakennettiin valmiiksi, ne toimivat ilman ainuttakaan virhettä.

Intuitiotutkija Asta Raamin mukaan ilmiössä on kyse intuitiosta. ”Meillä jokaisella on mielessämme valtavasti erilaisia ulottuvuuksia, joista emme suurtakaan osaa ota käyttöön koskaan. Ne ihmiset, jotka ovat edellä omalla alallaan, nämä Teslan tyyppiset visionäärit, uskaltavat rohkeasti hyödyntää omaa intuitiota työssään.” Raami on väitellyt intuition käytöstä ja kehittämisestä Aalto-yliopistossa 2015, ja on harvoja intuition hyödyntämisen asiantuntijoita Suomessa.

Ihmisen ajattelussa on olemassa kaksi rinnakkaista järjestelmää: tietoinen päättely ja intuitio. Päättely tarkoittaa loogista ajattelua ja se on hyvä päättelemään, analysoimaan, fokusoimaan ja vertailemaan tietoa. Intuitio puolestaan käsittelee jättimäistä tietovirtaa kolmesataatuhatkertaisella nopeudella päättelyyn verrattuna. Kaikki ihmiset ovat Raamin mukaan intuitiivisia. ”Jos ihminen sanoo, että hän ei ole intuitiivinen, niin hän ei tiedä mistä puhuu, koska se on aivojemme synnynnäinen tapa ajatella. Jotkut ihmiset tosin huomaavat paremmin omat intuitiiviset signaalinsa. Jokainen tavoittaa intuition signaaleja oman herkkyytensä kautta.”

Tästä hän mainitsee kiehtovana esimerkkinä tutkimustaan varten haastatellun oopperalaulaja Mia Huhdan. ”Hän on upea esimerkki monikaistaisesta intuition kokemuksesta. Kun hänelle tulee intuition signaali, niin hän haistaa, maistaa ja näkee sen. Siinä on värit, liike ja suunta.”

Ihminen kykenee hyödyntämään omaa intuitiotaan paitsi herkkyydestään myös uskalluksestaan riippuen. Omaa intuitiota voi myös kehittää ja treenata. Raami onkin tutkimuksensa lisäksi kirjoittanut luovuuden ja intuition kehittämiseen liittyvistä aiheista useita tietokirjoja. ”Oma kiinnostukseni intuitiota kohtaan on alun alkujaan noussut juuri siitä kysymyksestä: Millä tavalla me voimme valjastaa intuitiomme käyttöön niin, ettei se ole vain sattumanvarainen oivallus, joka tulee jos on tullakseen, vaan miten sen kautta voidaan tietoisesti hakea tietoa ja miten intuition luotettavuutta ja täsmällisyyttä voidaan arvioida? Se oli väitöstyöni keskeisiä tutkimuskohteita.”

“Luovuus toi minut intuition äärelle. Autoin 15 vuoden ajan Taideteollisessa korkeakoulussa opiskelijoita kehittämään luovaa prosessiaan. Havaitsin, että intuitio on ihan luovuuden ytimessä”, kertoo tutkija Asta Raami. (Kuva: Pekka Karhunen)

Usein mielen luontaiset toiminnot estävät intuition käyttöä ja valjastamista. Intuition tieto voi välillä haastaa uskomusjärjestelmäämme ja sitä, minkä ajattelemme olevan mahdollista. Mielessä on olemassa erilaisia suojamekanismeja, joita Raami kuvailee oppimistutkija Kaisu Mälkin työhön viitaten ”mielen vahtikoirina” – esimerkiksi pelkoa, häpeää ja epävarmuutta, jotka suojaavat mieltämme siltä, että se ei särkyisi. Samaan aikaan nämä mielen reunoilla toimivat vahtikoirat estävät meitä tavoittamasta intuitiivista tietoa ja oivalluksia.

”Jokaisen ajattelu on boksin sisällä, mikä on hyvä asia. Jos emme olisi boksissa, emme olisi järjissämme. Kun kuitenkin pitää löytää ratkaisuja boksin ulkopuolelta, niin pitää lähteä laajentamaan ajattelua. Meillä on lähihistorian, muun muassa sodan, nälänhädän ja erilaisten psykologisten traumojen pohjalta mielessämme asetuksia, jotka saavat meidät sulkeutumaan sisäänpäin sen sijaan että pyrkisimme laajentumaan kohti uutta. Siksi täytyy tietoisesti alkaa tekemään laajennustyötä ja keskustella yhteiskunnallisellakin tasolla, miten erilaisia rajoitteita, kuten häpeää tai epäonnistumisen, hulluksi leimaamisen ja epätieteellisyyden pelkoja voitaisiin alkaa purkamaan.”

 teksti jatkuu tämän mainoksen alla

Raami kertoo, että erityisesti luovan intuition kokemiseen saattaa joskus liittyä epätavallisia piirteitä. Siksi aiheeseen liittyy myös kulttuurisia tabuja ja sosiaalista painetta. ”Fyysikko voi nähdä itsensä pyörimässä elektronien joukossa. Taiteilija tai muusikko voi saada näkyjä tai oivaltaa asioita unen ja valveen rajamailla. Maissin genetiikan tutkija Barbara McClintock on kuvannut, että kun hän katsoi oikein intensiivisesti mikroskooppiin, niin hän koki itse olevansa siellä alhaalla kromosomien joukossa ja ne olivat hänen ystäviään. Se oli hänelle ensisijainen tapa saada tieteellistä tietoa.”

”Monien intuitiivisten kokemusten äärellä ollaan tosi yksin, koska ei ole hyväksyttävää puhua niistä. Mitä epätavallisempia tai henkilökohtaisempia ne kokemukset ovat, niin sitä tyypillisempää on, että niistä kokemuksista vaietaan.”

– Asta Raami, tutkija

Enemmistö varmasti tietää, miltä intuitio tuntuu, mutta harva osaa selittää, mikä intuitio on tai kuinka se oikeastaan toimii. Mikä intuitio siis on ja mistä se tunnistaa?

”Ei ole olemassa vain yhdenlaista intuitiota, vaan jokaisella meistä on käytössämme monenlaisia intuitioita. Erilaiset intuitiot pohjautuvat erilaisiin kognitiivisiin, mielensisäisiin prosesseihin. Riippuen siitä, minkälaista intuitio on, se voi olla luonteeltaan luotettavampaa tai vähemmän luotettavaa”, kertoo Raami.

Jokaisella meistä on käytössämme evoluutioon ja vaistoihin pohjautuva intuitio, jonka pohjalta esimerkiksi tunnistamme henkeä uhkaavan vaaran. Lisäksi on olemassa kulttuuriseen oppimiseen ja ”fiilikseen” pohjautuvaa intuitiota, jonka perusteella esimerkiksi pidämme tai emme pidä tietyn tyyppisistä ihmisistä. Asiantuntijat taas käyttävät työssään erilaista intuitiota, jonka tarjoama tieto ei perustu pelkästään opittuun, koettuun ja luettuun kokemukseen, vaan ylittää jollain tavalla oman alansa. ”Asiantuntijoilla on käytössään alitajuinen tietopankki, josta usein intuitiivinen ratkaisu vain pulpahtaa mieleen”, Raami kuvailee.

Asiantuntijaintuitioon pohjautuen ihminen voi esimerkiksi nähdä jotain sellaista, mitä kukaan ei aiemmin ole keksinyt tai kyetä ratkaisemaan ongelmia, joita kukaan ei ole ratkaissut. Tällaista intuitiota hyödyntävät Raamin mukaan esimerkiksi nobelistit. ”Tämäntyyppinen intuitio tulee tosi lähelle luovaa intuitiivista toimintaa. Oli kyse sitten taiteellisesta tai tieteellisestä luovuudesta, niin monelle lahjakkaalle luovalle ihmiselle tyypillistä on se, että he kykenevät ylittämään tämänhetkisen tiedon.”

Usein intuition ajatellaan olevan sattumanvaraisesti auton ratissa tai suihkussa mieleen tulevia ideoita ja ajatuksia. Raami kertoo, että intuitio on kuitenkin kahdensuuntainen kanava. Sen kautta voi siis paitsi saada, myös hakea tietoa. ”Jos on luovan työn tekijä, niin tietysti on kiva, jos ideoita pulpahtelee mieleen, mutta mitä jos niitä ei tulekaan? Tutkin väitöstyössäni, kuinka intuition kautta voi hakea tietoa itse, ettei tarvitsisi odotella niitä ideoita ensi vuoteen.”

Raami kuvailee, että tiedon hakemista intuition kautta voi verrata jousiammuntaan. Ensin tarvitaan maali eli hyvä kysymys tai ongelma, joka tahdotaan ratkaista. ”Mitä täsmällisempi kysymys on, sitä paremmin osaamme hakea oikean vastauksen. Albert Einstein on sanonut, että jos hänellä olisi tunti aikaa ratkaista jokin asia, niin hän käyttäisi 59 minuuttia siihen, että hän pyrkisi löytämään oikean kysymyksen ja vain yhden minuutin ongelman ratkaisemiseen.”

Maalin asettamisen jälkeen täytyy virittää jousi. Intuitioon virittymisen tavat voivat olla erilaisia, mutta typillisesti mielen hiljentämisen menetelmät ovat avuksi. ”Neurotutkijoiden mukaan kaikki mielen hiljentämisen käytännöt saattavat ruokkia oivaltamista. Tyypillisiä luovuuden tiloja ovat kolme b-kirjainta: bed, bath and bus. Oivalluksille otollisia tiloja on siis bussissa, kylvyssä tai sängyssä, jolloin mieli on rentoutuneessa tilassa. On paljon tutkimuksia myös siitä, kuinka esimerkiksi lenkkeily tai kävely auttavat oivaltamisessa tai ajattelussa. Eri ihmisellä toimivat erilaiset tekniikat.”

Viimeisin kohta intuitiivisen tiedon hakemisessa on nuolesta irti päästäminen. Raamin mukaan tämä vaihe on se, jossa suurin osa ihmisistä kompastuu. Tässä vaiheessa pitää osata irrottaa itsensä tietoisesta mielestä ja aluksi asetetusta kysymyksestä tai ongelmasta. ”Tieto ei tule loogisesta mielestä, vaan intuitiosta. Jos emme irrota mielikuvituksesta, niin mieli alkaa syöttämään vaihtoehtoja. Tarkoitus on irtautua ja katsoa pois päin ongelmasta. Näiden kolmen vaiheen kautta voidaan hakea intuitiosta tietoa, jota voidaan yhdistää esimerkiksi luovassa työssä mielikuvitukseen tai päätöksissä päättelyyn.”

Raami kertoo, että viimeisen 10 vuoden aikana suhtautuminen intuitioon on muuttunut paljon. Hänen aloittaessaan tutkimusta aihe oli hänen omien sanojensa mukaan vielä “hörhömarginalissa”, mutta viime vuosina kiinnostus intuition hyödyntämistä kohtaan on kasvanut kohisten eri aloilla. Raami ajattelee tämän johtuvan osin siitä, ettemme pysty enää ratkaisemaan yhteisiä ongelmiamme vanhoilla käytössä olevilla menetetelmillä. “Tahdon käyttää oman osaamistani siihen, että voisimme löytää ratkaisuja ylittää oma äly ja pyristellä irti ylisukupolvisista taakkasiirtymistä. Siten saamme parhaan potentiaalimme käyttöön ongelmanratkaisussa ja voimme tarjota lapsille ja nuorille parempaa kuin mitä itse olemme saaneet.”

4 kommenttia

  • Timo Airaksinen

    Mielenkiintoinen kirjoitus. On hienoa, että osaat analysoida ja kuvailla intuitiota näin selkeästi. Jos kirjoitusta voisi lyhentää ja tiivistää, niin mikä silloin olisi intuition määritelmä?
    Terveisin Timo

    Vastaa
  • Petri Hälikkä

    Mielenkiintoinen kirjoitus. Mieleeni tuli Juha T Hakalan kirja Luova Laiskuus, jotenkin samoja kiehtovia ajatuksia.

    Vastaa
  • Tapani Vuorinen

    Ystävä vinkkasi, mielenkiintoinen artikkeli! Mielestäni loogisen päättelyn ja intuition välillä ei välttämättä ole selkeää rajaa. Intuitioon voi sisältyä alitajuista loogista ajattelua, jota on jälkikäteen mahdotonta yksilöidä. Ajatus juoksee nopeasti, mutta sen jälki katoaa kuin suihkukoneen jättämä jälki taivaalta. Jäljelle jää vain intuitio ilman muistoa ajatusketjusta. Utelias luova mieli vaeltaa vapaasti, kokeilee, tarkkailee ja on harjaantunut erottamaan poikkeavan odotetusta. Allekirjoitan monimutkaisten mallien rakentamisen mielessä, mutta oman tulkintani mukaan siinä on kyse mitä suurimmassa määrin loogisesta päättelystä. Tätä tutkijan työ pääasiassa on. Onneksi intuitio muistaa joskus anteliailla lahjoillaan. Parhaissa tapauksissa olen ratkonut vaikeita matemaattisia tehtäviä unissani tai saanut antoisan idean kykenemättä jälkikäteen tunnistamaan sen alkuperää. Yleensä kuitenkin pusken päätäni seinään!

    Vastaa
  • JFV

    Timo: Intuitio määritellään usein jollain sellaisella tavalla, joka korostaa sitä, että päädytään oikeaan lopputulokseen tietämättä miten.

    Itse pidän tuota hyvänä ja käytännöllisenä tapana määritellä asia. Liitän siihen mielelläni vielä alitajunnan ei-mystisen määritelmän: alitajunta on kaikki se, mitä olemme oppineet, mutta emme muista oppineemme.

    Vastaa
  • Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back to top