Hjallis Harkimo: Tämä touhu on ihan sekaisin, koska kaikki ajattelevat vain itseään

Otteet kirjasta ”Luova laboratorio 15+1 tietä luovuuteen”, yrittäjä ja kansanedustaja Hjallis Harkimon tarinasta. Kirja 15+1 luovan suomalaisen tarinasta saatavilla täältä:

Lue 15+1 suomalaisen tarinat luovuudesta

 


Luovuus on aika vaikea asia. Mitä se luovuus nyt oikein sit on? Ja mitä sun pitäisi luoda? Kuka vetää rajan, että kuka ihminen on luova ja kuka ei ole?

Mulla tulee ideoita päähän vaan. Sit mä mietin niitä. En mä edes tiedä oikein, mistä ne tulee. Jostain ne tulee ja sit mä alan miettimään niitä.

En mä nyt niin fiksu ole, et mä pystyisin keksimään jotain uusia ideoita. Mut niitä ideoitahan on maailma täynnä! Sun pitää vaan ottaa ne ideat, miettiä niitä ja tehdä ne oman näköiseksi. Sittenhän sä voit markkinoida niitä omana ideana. Eihän ihmiset tajua, että ei ne sun ideoita kokonaan ole. Ne on vaan osittain sun ideoita, mut sä voit tehdä niillä ihan mitä sä haluat.

Mä luulen, et mä oon kyl siinä hyvä, et mä osaan markkinoida vanhankin idean uutena ideana. Ja ihmiset uskoo, et mä oon keksinyt sen. Hahaa!

Otetaan nyt esimerkki siitä, kun Marcus Grönholm oli rakentanut pienen ostoskeskuksen Inkooseen. Mut oli kutsuttu sinne avajaisiin. Sit mä ajoin takaisin sieltä ja ajattelin, et jotain saman tyyppistä pitäisi tehdä Sipooseen. Mä soitin mun siskolle siinä ja sanoin, et mä kävin siellä, et pitäis jotain tuommoista rakentaa. Ja se oli, et: ”Rakenna se siihen, mis Sipoon ranta on!”

Sit mä aloin miettii sitä asiaa ja kehittelemään sitä. Mä otin arkkitehtiin yhteyttä ja aloin kehittelee sitä projektia. Löin sinne omia ideoita ja arkkitehdin ideoita ja sit me ideoitiin se yhdessä ja vietiin se Sipoon kunnalle. Sit me saatiin lupa sille.

Ideat ja luovuus syntyy aina monista palasista. Ei niistä kukaan tiedä, mistä ne tulee ja kuka ne keksii. Mut jonkun pitää yhdistää ne kaikki palaset ja ne impulssit, mitkä sä oot saanut itsellesi. Niistä tulee se luovuus ja ideointi.

”Pystyyks Harkimo tekemään sen?”

Mitä hullumpi tai älyttömämpi idea sulla on – jos sä haluat toteuttaa sen – niin sitä parempi uskottavuus sulla pitää olla.

Eihän nyt enää tule semmoista, et jos mä sanon, et mä haluan tehdä tän – niin ei kukaan tuu sanoo, et: ”Pystyyks Harkimo tekemään sen?” Mutta on ollut aikoja, jolloin kaikki sanoi, et: ”Ei tost mitään tuu. Ei se pysty sitä tekee. Kun se osti Jokerit, ni ei siit mitään tuu. Eihän se tiedä jääkiekosta mitään!”

Kun Hartwall-areenaa alettiin rakentamaan, niin mulle sanottiin: ”Ei tommosia voi rakentaa.” Mut jos mä nyt esittelen jonkun projektin, niin ei kukaan sano enää, et ei se pysty sitä tekee. Kun sä oot todistanut ja sulla on uskottavuutta. Nythän niitä projekteja on helpompi viedä eteenpäin, kun sulla on se uskottavuus ja sä tiedät, mitä sä teet.

Mulla on kyllä aina ollut se kauhee usko. Sehän mun vahvin puoli on, et jos mä alan jotain tekee, niin mä oikeesti uskon siihen ite, enkä mä luovuta. Mä päätän tehdä jotain, ni mä teen sen asian loppuun asti. Mä en koskaan mieti, et mitä jos täs käy näin tai jos ja jos. Jos jotain tulee, niin mä mietin, miten niistä päästään sit eteenpäin. Keksin uusia asioita.

Siinä tarvii luovuutta, kun alkaa tekemään jotain projektia. Siinä tulee niin paljon ongelmia ja vaikeuksia, et sul pitää oikeesti olla luovuutta sit, jos sä meinaat saada sitä läpi. Sun pitää koko ajan keksiä uusia asioita ja uudella lailla tehdä asioita.

Kun mä aloitan tekemisen, niin sit mä oon kyllä sitä mieltä, et se pitää tehdä loppuun asti! Oishan se nyt kauheeta, jos joku ajais tuosta Pasilasta ohi ja siel ois helvetinmoinen kuoppa. Ja kaikki sanois, et: ”Tuossa on se Hjalliksen kuoppa.” Onhan se nyt järkevämpää, kun voi sanoa, et: ”Toi on Harkimon rakentama toi Hartwall-areena.”

Pää pysyy kasassa, kun on fokus eteenpäin

Merillä tarvii myös luovuutta. Jos sä purjehdit yksin maailman ympäri, niin kyl siellä saa käyttää sitä luovuutta aika helvetisti. Ei tiedä mitään moottoreista ja pitäisi korjata moottori siellä tai generaattori, joka tuo sähköä sinne.

Siellähän sitä luovuutta saa käyttää paljon, et sä pärjäät jokapäiväisessä elämässä siellä. Jokainen päivä on uusi ja voi olla myrsky tai jäävuoria. Tai voi olla neljäkymmentä astetta lämmintä, eikä tuule yhtään ja sun pitää käyttää sitä luovuutta niin, et sä keksit asioita koko ajan, millä sä pärjäät. Et sun psyyke kestää.

Kyllä se pääkin pysyy kasassa silleen, et sulla on fokus eteenpäin ja päämäärä ja sä vaan meet kohti sitä päämäärää.

Mulle on vaan jostain tullut se periksiantamattomuus. En mä tiedä, mistä se on tullut. Mut nyt kun mä aloin miettii, niin emmä kauheesti oo semmoinen edes. Siis jokapäiväisessä elämässä mä annan periksi melkein kaikista asioista mun lapsille ihan joka paikassa. Mut sit kun mä päätän tehdä jotain itse, niin sit mä kyllä oon semmoinen.

Kyllä bisnesmaailmakin luovuutta tarvitsee

Taiteilijathan voi enemmän puhua luovuudesta, koska se on konkreettista se niiden luovuus, kun ne piirtää jonkun taulun, tekee jonkun maljakon tai tekee uuden tuolin. Ne luo jotain uutta. Mut kyllä bisnesmaailmassa luodaan koko ajan uusia asioita, käytäntöjä ja ideoita.

Jokaisessa bisneksessä pitää koko ajan kehittää ja se vaatii luovuutta joka päivä. Sun pitää koko ajan kehittyä siinä ja tehdä jotain uutta. Niin kyllä bisnesmaailmakin luovuutta tarvii. Mut se ei ole niin konkreettinen se luovuus. Sä et pysty poimimaan, et toi on luovuutta ja toi ei oo luovuutta, vaan se on enemmän niin kuin prosessi, joka syntyy vanhoista ideoista ja uusista ideoista. Sä luot uuden käytännön tai uuden idean tai alat tekemään uusia asioita.

Kyllä kaikilla menestyvillä bisnesihmisillä varmasti on jonkunnäköinen luovuus. Sit on taas paljon semmoisia, jotka menestyy hyvin, vaikka niillä ei olisi. Ne voi olla insinöörejä, joilla ei ole yhtään luovuutta, mut ne kuuntelee kahtakymmentä ihmistä. Sit ne muodostaa niiden ihmisten kautta sen ajatuksen. Ne osaa itse aivoissaan kerätä sen materiaalin, tehdä siitä lyhennelmän ja sit menee sillä eteenpäin.

Sitäkin voi kutsuu luovuudeksi, vaikka se ei oo samalla lailla luovuutta. On niin monta eri tapaa synnyttää ideoita.

Sun pitää ymmärtää, mitä sä et ymmärrä!

Kaikista tärkeintä yritysihmisillä on ymmärtää, mitä ei ymmärrä. Jos sä ymmärrät, mitä sä et ymmärrä, niin silloin sä hankit siihen ihmisiä tekemään sitä. Jos sä luulet, että sä osaat kaiken, niin siitä ei tuu hevonpaskaa siitä koko hommasta. Sun pitää ymmärtää, mitä sä et ymmärrä!

Sit pitää tehdä niitä asioita, mitä sä osaat ja mitä sä ymmärrät. Ja keskittyä niihin asioihin. Jos sä ajattelet, kuinka monta ihmistä täällä maapallolla on ja kuinka monta erilaista juttua niillä on, niin sä et voi yleisjutuilla käydä kilpailemaan kaikkien kanssa. Sun pitää keskittyä johonkin määrättyyn asiaan, missä sä oot hyvä ja kehittää sitä. Ja siinä tulla ylivertaiseksi, jos sä meinaat pärjätä.

Jos multa kysyy, et mitä mä osaan tehdä, niin emmä kauheen paljoo osaa tehdä. Mut puhuu mä osaan. Kirjoittaa mä osaan just ja just. Mulla on lukihäiriö ja en ole kauheen hyvä kirjoittamaan. Kun mä kirjoitan mun kolumnit, niin jonkun pitää kattoo ne läpi aina, et ne on suomea ja muokata niitä vähän.

Mut ne ideathan on mun. Sehän on se tärkeä osa, missä on se idea. Puhua mä osaan ja mä osaan ilmaista itteeni. Sillä tavalla mä osaan myydä. Mut sit jos mun pitäisi jotain kirjanpitoa tehdä tai jotain pikkutarkkaa hommaa, niin mä oon ihan paska siinä. Mun hermot ei kestä sitä näpertelyä.

Tää on ihan sekaisin tää touhu

Ei semmoisesta maailmasta mitään tulisi, jossa kaikki ihmiset toteuttaisi itseään. Semmoisia asioita, et kaikki ihmiset pystyis toteuttaa niitä omia juttujaan, niin ne ei oo käyttökelpoisia kaikki. Eikä ne kestä. Siitä tulis hullunmylly siitä koko hommasta! Vielä enemmän kuin nyt on.

Täähän on nytkin ihan sekaisin tää touhu. Ihmisten suurin ongelma on, että eihän kukaan Suomea ajattele, vaan kaikki ajattelee aina itteensä. Mitään muuta ei oo täällä koko maapallolla. Ihmisillä on kauheen vaikee tajuta se, et tää on ihan perseellään tää koko homma. Tää on oikeesti perseellään.

Me otetaan 5,3 miljardia lainaa tänä vuonna. Se on miljoona tunnissa. Me eletään yli varojemme, ollaan eletty pitkän aikaa. Me ei koskaan pystytä maksamaan niitä rahoja takas! Siihenhän pitäisi saada joku tolkku. Sittenhän voi olla erilaisia poliittisia näkemyksiä, et millä tavalla sä sen teet. Mut tää on faktaa. Tästä ei pääse mihinkään, että me jätetään seuraaville sukupolville paskainen vesi ja paskainen ja velkainen Suomi. Eihän se ole oikein. Eiks niin?

Mitä te ootte tehneet sen hyväksi, et me ollaan munittu kaikki asiat? Ette mitään. Meidän on pakko päästä korjaamaan tää.

Nämä ihmiset, jotka on päättämässä täällä eduskunnassa, ajattelee aika paljon, et mitä uskaltaa tehdä ja mitä mun käy, jos mä teen näin ja miten meidän puolue pärjää. Pitäisi vaan tehdä reilusti niitä asioita ja saada talous kuntoon!

Eihän yrityksetkään toimi, jos ne tekee velkaa koko ajan. No valtio on sama. Mä oon sitä mieltä, että jos lainataan jotain, niin se pitää maksaa takaisin. Ja siinähän meil on tekemistä tässä maailmassa. Siinä ei kauheesti luovuus auta. Siinä pitää kyllä faktojakin käyttää aika paljon.

On tärkeää uskoa hyvään tulevaisuuteen

Mulle on kauheen merkityksellinen asia se, et ihmiset uskoo omaan juttuunsa ja tulevaisuuteen. Ja uskoo siihen, että tää maailma pystytään korjaamaan. Niin kuin nyt kun ollaan oltu taloudellisessa kriisissä, niin ne uskoo, et täältä tullaan! Tärkein juttu on kyllä se, et sä uskot siihen sun omaan tekemiseen. Uskot siihen, mitä sä teet ja sä haluat tehdä sitä. Jos et sä halua tehdä sitä ja sä et tykkää tehdä sitä, niin silloin sä et myöskään onnistu siinä.

Mua on innostanut Richard Branson, joka omistaa Virginin. Se on sen tyyppinen ihminen, joka osaa myös relata ja ottaa iisisti ja hoitanut helvetin hyvin bisnestä. Se on semmoinen oikeantyyppinen ihminen, et se yrittää lentää vähän maailman ympäri ja kaikkea. Se on vähän samantyyppinen isommassa mittakaavassa, kuin mä oon pienessä mittakaavassa tai eri maassa.

Emmä usko, et semmoista intohimoa pystyy kenellekään antamaan. Sä voit antaa ideoita ja neuvoa ihmisiä, mutta pitää tiedostaa, et monet ihmisethän on semmoisia, et ne mielummin menee kahdeksasta viiteen töihin ja saa siitä palkkaa. Sit sä oot sen tyyppinen ihminen kuin sä oot. Mut sä voit myös olla riskinottaja ja sä oot yrittäjä, ja ne ihmiset on erilaisia.

Se intohimo tulee itsestään aina. Se tulee niistä sun omista jutuista ja siitä, mitä sä haluat tehdä sun elämälläs. Intohimo tulee siitä, miten sä haluat elää sen ja minkälaista työtä sä haluat tehdä. Se tulee sun sisältä. Ja se on myös kokeilukysymys.

Jos sä oot väärässä työssä ja teet vääriä asioita, niin ei sul oo mitään intohimoa ja ethän sä tykkää siitä. Silloin sä et myöskään pääse tuloksiin. Sä et voi hiihdellä puolivaloilla täällä. Sulla pitää olla se draivi päällä!

Lue Hjallis Harkimon tarina kokonaisuudessaan ja 14 muun luovan suomalaisen tekijän, mm. Alf Rehnin, Minna Parikan ja Pirjo Heikkilän luovuuden salaisuudet:

Lue 15+1 suomalaisen tarinat luovuudesta
By | 2017-10-12T19:51:02+00:00 lokakuu 9th, 2017|Työ & talous|0 Kommenttia

Sisällönluoja:

mm
Luovan Laboratorion 1/2 perustaja. Yrittäjä, kirjailija, ex-juristi, ex-viestintäjohtaja, ex-jalkapalloilija, ex-reppureissaaja, ex-ekspertti monessa erilaisessa asiassa ennen kuin tajusi olevansa enimmäkseen vain aika ex-ynyt ja hämmentynyt koko elämästä. Vähän erakko, vähän nörtti, silti ihan ihmisrakas. Etsii merkityksiä. Tahtoo haltioitua. Usein nauraa.

Jätä kommentti