Muutamia havaintoja ja merkintöjä aika tavallisesta päivästä

klo 3:30 Herään ensimmäisen kerran. Se on kellonaika, jolloin ei vielä tarvitse, kannata tai tee mieli yleensä nousta. Silloin kannattaa uudelleen nukahtaa. Uudelleen nukahdan.

klo 7:00 Herään uudelleen, herätyskellon ääneen. Se ääni muistuttaa etäisesti huhuilevaa pöllöä, mutta on kaiultaan jotenkin hieman elektronisempi. Sellaiseen ääneen on ihan hyvä herätä.

klo 9:00 Pitäisi olla jo menossa. Ei, vaan pitäisi olla jo perillä. Tai niin on ainakin sovittu. En ole vielä menossa, enkä perillä. Ravaan ympäri kotia etsimässä kirjekuorta, joka sisältää kaksi kappaletta Radisson Blun aamupalalippuja. En löydä kuorta. Sellaiset kirjekuoret kannattaa tallettaa paikkaan, josta ne myöhemmin löytää tarvittaessa nopeastikin. Asioita kannattaa yleensäkin tallessa säilyttää.

klo 9:30 Säntään kohti Radissonia, ilman tuota kirjekuorta tai aamupalalippuja. Kerron hotellin aamupalamiehelle sydäntä särkevän tarinan kadonneesta kirjekuoresta ja siitä, kuinka sen etsiminen aamukahvia juomattomana kohotti jo miltei kyynelet silmäkulmiini. Pääsen aamupalalle lupaamalla, että kiikutan nuo liput hänelle heti ne löydettyäni. Tällainen joustavuus ja luottamus on hienoa. Nyt mun on pakko löytää se kuori. Luottamus on hienoa ja vaalittavaa.

klo 9:35 Löydän Samin erään pöydän äärestä. Sami juo kahvia ja näpyttää puhelinta. Sami näyttää hyvältä. Ja Sami on mukava. Sanon hei ja hymyilen, mutta en muistaakseni pahoittele myöhästymistä. Sitä pitäisi kyllä pahoitella useammin. Tai hyvitellä. Tai sitten vaan opetella olemaan ajoissa. Siirtämällä vaikka kaikki omat kellot aikavyöhykkeelle UTC+3.

***UTC (Universal Time, Coordinated eli Coordinated Universal Time, asetettu yleisaika), on maailmanlaajuinen atomikellojen avulla laskettu standardiaika, jonka ero Suomen aikaan on +2 tuntia. Wikipedia.

klo 10:15 Olemme syöneet aamupalamme. Tämä oli siis aamupalaveri. Keskustelimme aamupalaverin aikana hyvin tärkeistä asioista, kuten haltialeipä lembasin mahdollisesta mystisestä reseptistä sekä jostain muusta, jota en nyt millään muista. Sami ihmetteli smoothieshottien konseptia ja tarkoitusta ääneen. Lähetimme Asmo-nimiselle henkilölle kuvan aamupalaverista, että kato me ollaan ulkona ihmisten maailmassa jo näin aikaisin. Tuijotin Radissonin ikkunoiden läpi merta ja Pikisaarta. Se näytti kauniilta, se saari. Tuijottaminen ikkunan läpi on mukavaa. Sitä voisi useamminkin tehdä.

klo 10:30 Ajamme kohti yliopistoa. Sami ajaa. Minä höpötän jotain, ehkä jostain mitä voisi tehdä tai kokeilla. Mitä jos…? Entä jos…? Oiskohan se hyvä jos…? Sami on vähän hiljaisempi, mutta nyökyttelee kuuntelemisen merkiksi. Siitä, että toinen kuuntelee ja elehtii sen merkiksi, että kuuntelee, tulee hyvä olo. Täytyykin useammin kuunnella ja tehdä noita ele-merkkejä.

klo 10:32 Sami toteaa liikennevaloissa, että hänelle tuli kooma. Hymähdän myötätuntoisesti. Se on sellainen ele-merkki.

klo 10:40 Parkkeeraamme auton yliopiston pihaan. Sami nostaa 25 Epic-kirjaa takakontista mukaansa. Se on minusta mukava, että Sami ne kantaa, vaikkei ne ole edes kovin painavia. Kävelemme Tellus Innovation Arenalle. Huhuilemme sieltä Juha-Matti -nimistä henkilöä, joka nuo kirjat on tilannut huomista yrittäjyyskasvatuskonferenssia varten. Minna-niminen henkilö halaa ja kysyy, että mitä kuuluu, ja opastaa meidät Oikean Henkilön luo. Luovutamme kirjat Oikealle Henkilölle.

klo 10:42 Tellus Innovation Arenalla on paljon keltaista väriä. Sitä ei pitäisi niin paljoa olla. Sen käytön voisi melkein jopa kieltää. Se on niin kirkas ja äkäinen. (Mutta muuten tuo paikka on kyllä tyylikäs ja harmoninen.) Tummat värit on hyviä. Esim musta. Ja puun värinenkin on hyvä. Ja puu.

klo 10:45 Käymme tsekkaamassa Business Kitchenin uudet tilat. Siellä on ihmisiä. Poistuessamme sieltä ovella tulee vastaan Antti-niminen yrittäjähenkilö. Jutellaan. Hän lupaa kontaktoida meidät englantilaista filologiaa opiskelevan ihmisen kanssa. Me suosittelemme puolestamme hänelle erästä tapahtumatuottajaa. Sellainen ajatusten vaihtaminen ja auttaminen on mukavaa. Siitä tulee hyvä mieli. Sitä voisi tehdä useammin.

klo 10:50 Mia-niminen henkilö lupaa näyttää meille, mistä löytyy studio (äänitysstudio tulevaa salamyhkäistä projektiamme varten). Hän kiinnittää parhaillaan konferenssibadgeihin kaulanauhoja. Sami hoksauttaa, että painosta saa tilattua badget valmiiksi nauhoitettuina. Siitä syntyy idea: Tehdään käsikirja, jossa kerrotaan kokemuksemme ja kaikki oppimamme kommervenkit tapahtumajärjestämisestä. Ideoita tulee aina yllättävissä hetkissä, yllättävien kohtaamisten seurauksena, ja ne kannattaa heti kirjata ylös. Alitajunta oppii, että niitä ideoita kannattaa jatkossakin heitellä, kun ne kirjaa heti ylös vaikka puhelimeen.

klo 10:55 Mia-niminen henkilö johdattelee meidät yliopiston sokkeloisia käytäviä pitkin studioon. Sieltä löytyy mukava henkilö, jonka nimeä en muista. Hän lupaa, että saamme käyttää studiota heti huomenna. Se salamyhkäinen projekti on äänikirja. Salaisuuksia kun kertoo ääneen, ne ei enää ole kovin salaisia. Mutta niitä on aika mukava kertoa. Varsinkin silloin kun ne liittyy siihen, että ollaan tekemässä elämämme ensimmäistä äänikirjaa. Ehkä.

klo 11:15 Istumme yliopiston käytävältä löytyvällä penkillä ja mietimme, mihin menisimme tänään tekemään töitä. Sami sanoo, että haluaisi mennä teollisuushalliin rakennettuun betonikahvilaan, sellaiseen, joita löytyy esim. Berliinistä. Minäkin haluaisin jonnekin, missä on paljon avaruutta, valoa ja korkeat huoneet – eikä yhtään keltaista. Ehdotan kaupunginteatteria. Sami sanoo, että se olisi aika outoa. Päätämme hypätä autoon ja mennä vaan jonnekin.

klo 11:20 Olemme matkalla vaan jonnekin. Sami hymähtää, että hän ihmettelee välillä, miten me kaks pysytään edes hengissä. Nyt minä olen hiljempaa, mutta teen niitä kuuntelevaisia ele-merkkejä. Tulikohan mulle nyt se kooma?

klo 11:45 Päädymme Rotuaarin Coffee Houseen. Ja AI ETTÄ! Just se spotti, jota ollaan monesti haikaillen katseltu, on vapaana. Ruskeat nahkapenkit ihan ikkunan vieressä. Sami tilaa ison kupin valkoista teetä. Se on vähän outoa, kun yleensä Sami tilaa ison kupin mustaa kahvia. Minä tilaan Chai lattea. Se ei ole outoa, vaan aika tavallista.

klo 12:00 – 14:30 Listaillaan asioita. Suunnitellaan ja ideoidaan. Tehdään. Kirjoitetaan. Markkinoidaan. Nauretaan. Ollaan hiljaa omilla läppäreillä. Samilla soi puhelin. Mulla soi puhelin ja soittaja kysyy, lötyykö meiltä viherkasveja. Ei löydy. Mulla loppuu akku, koneesta. Tuijotan ikkunasta pihalle (taas). Ohi menee pari tuttua mainostoimisto Työmaalta. Viereisessä pöydässä on noin yksivuotias lapsi, joka kääntyilee syöttötuolissaan ja hymyilee. Siitä tulee hyvä mieli. Useammin voisi itsekin kääntyillä ja tuntemattomille hymyillä.

klo 14:30 Sami nakkaa minut kotiin. Kiitän. Samikin muistaakseni kiittää, muttei kyydistä. Se olisikin aika outoa. Kiitos on hieno sana. Sitä voisi sanoa useamminkin.

klo 15:30 Kotona. Tulee hullu idea, tai ainakin aika outo. Kerron sen Samille Slackissa. Tiettyjen reunaehtojen toteutuessa se kuulemma on hyvä idea, tai ainakin se toteutetaan. Se on kyllä nyt oikeasti aika outo idea. Toivottavasti se toteutuu. Yleensä ideat kyllä toteutuu silloin kun ne on tarpeeksi outoja. Ja niistä puhuu ääneen. Mutta tästä ei kyllä vielä voi puhua, paitsi huomenna yhdelle henkilölle. Yleensä kyllä kannattaa puhua. Ideoista. Ja kaikesta muustakin. Se kannattaa. Puhuminen. Ääneen.

klo 16:15 Sami kertoo alkaneensa opettelemaan appien koodaamista. Samalla hän kertoo tekevänsä Epicistä e-kirjaa. Kertomiset tapahtuvat Slackissa. Olen ruokakaupassa ja korianteri siellä tuoksuu hyvältä. Kesken ostoksia Sami retorisesti kyselee Whatsappissa, että onkohan olemassa oikiasti kahvipannun sammutusasiantuntijoita, liittyen erääseen tämänpäiväiseen Yle Oulun uutiseen. Tirskahtelen vihannesosastolla itsekseni ääneen.

klo 16:45 – 17:30 Erilaista hajanaista keskustelua ideoista ja tekemisistä Slackissa. Teen samalla ruokaa. Pitaleivät hajoilee käsiin, mutta ne maistuu kyllä hyvältä. Syöminen kannattaa yleensä muistaa, joka päivä, säännöllisin väliajoin.

klo 17:30 – 19:00 Keittiön pöydän ääressä läppärillä. Kirjoittamista. Yhden uuden jutun luonnostelua. Epämääräistä haahuilua. Vähän saamaton olo, ei mitään valmista. Sami kertoo Slackissa ”löytäneensä taian e-kirjailuun ja käyttäneensä äsken oppimiaan koodailutaitoja”. Sami on hyvä oppimaan. Oppiminen on muuten mukavaa, ja aika hyödyllistä. Sitäkin voisi tehdä useammin.

klo 19:01 Tänään on minun vuoroni kirjoittaa Labran kirjoitelmiin. Aloitan noin 10 kirjoitusta noin 10 erilaisesta aiheesta, mutta mikään niistä ei oikein ota onkeensa. Päätän kokeilla jotain uutta. Kirjoitan tämän tekstin.

klo 20:30 Julkaisen tämän tekstin vähän hihitellen ja ehkä vähän häpeillen sen sisällöttömyyttä. Onkohan tämä teksti ihan turha? Lukeekohan kukaan? Ja entä jos joku lukeekin? MITÄHÄNNEMUSTAATTELEE??! Jne.

klo 20:33 Päätän twiitata tämän kirjoituksen hashtagilla #sisältömörkö. Tuo tägi liittyy eiliseen webinaariin, jossa pohdiskeltiin erilaisia sisällöntuotannon ja omien tekstien julkaisemisen esteitä (esim. julkaisukynnystä). En osallistunut siihen webinaariin. Luin siihen liittyvät Valtteri-nimisen henkilön kirjoittamat muistiinpanot. Hyvät muistiinpanot. Seurasin keskustelua Twitteristä. Se oli hyvä keskustelu. Se on ehkä aika hyvä hashtag.

Tämä oli aika tavallinen päivä ja sen aikana tapahtui aika hyviä asioita. Sen pituinen se. Aika tavallisen pituinen.

Tänään on maanantai

Hyvin todennäköisesti tänään on maanantai. Ainakin tällä hetkellä, kun tätä kirjoitan.

Maanantain erottaa esimerkiksi maanantaita edellisestä päivästä se, ettei silloin kukaan soita. Ainakaan kovin aikaisin aamulla. Paitsi jos myyt jossain nettitorilla Ikean tai Sotkan lipastoa, tv-tasoa tai kaapistoa ja olet erehtynyt laittamaan ilmoitukseen puhelinnumerosi. Silloin olet julkista riistaa ja sinulle soitetaan milloin tahansa. Muuten sunnuntaisin sinulle ei soiteta kovin aikaisin tosiaan ainakaan.

Maanantai on siitä hyvä päivä, että sen nimi soljuu kivasti suussa. Se ei ole terävä kuten perjantai ja sen voi lausua mumistenkin, koska maanantai, periaatteessa ainakin sopivassa kontekstissa, on tunnistettava lausuttuna myös ilman vokaaleja, kokeilepas vaikka: “mnnt.”

Monessa kielessä maanantain etymologia sanana on lähtöisin kuusta. Maanantai on kuupäivä. Sunnuntai taas sanana tulee aurinkopäivästä. Aurinkoa seuraa ja täydentää kuu.

Maanantaisin myös aloitetaan monia asioita ihan uudestaan ja edellisen viikon torstaina ja perjantaina koetut stressit ja kiireet ovat unohtuneet viikonlopun aikana. Maanantaisin on ravintoloissa ja ehkä myös monissa muissa paikoissa hiljaisempaa kuin muulloin, joten silloin on hyvä hoidella asioita, jos ei tykkää vilinästä. Maanantaina saa olla rauhallinen. Perjantaina ollaan monesti hysteerisen hauskoja ja räkä valuu, kun kerrotaan vitsejä kahvitauolla.

Tässä on sinulle myös vitsi: “Kaveriani puri koira. Jäljestä tuli mur-haava.”

Maanantai on semmoinen päivä, kun tekisi mieli mennä uimaan ja aloittaa mehupohjainen detox-laihdutus. Maanantaisin nuo tavoitteet tuntuvat myös mahdollisilta. Tiistaisin monesti sohvalla istuessa ja katsellessa uintikisoja tv:stä, kädessä on suklaalevy. Puoliksi jo syöty.

Maanantaisin tehdään hyviä suunnitelmia. Loppuviikolle vähintään. Maanantaisin tuntuu, kuin nyt saisi ihan tosissaan asioita aikaiseksi. Hyvät to-do-, taski- ja muut listat kuuluvat maanantaihin, ihan kuin hernekeitto ja pannukakku torstaihin.

Maanantaihin kuuluu myös, ettei ihan kaikki sano pitävänsä maanantaista. Uskon kuitenkin, että nuokin huijaavat. He sanovat noin, ettei maanantai kuulisi kaikkia kehuja ja ylpistyisi. Pää pilvissä leijaileva maanantai voisi olla raskasta kestettävää.

Tänään on maanantai ja minä pidän monista maanantaista. En kaikista. Joskus väsyttää. Väsymys ei ole maanantain vika, vaan perjantain tai lauantain vika. Tänään on hyvä maanantai. Huomennakin saattaa olla hyvä päivä. Huomenna saattaa olla myös maanantai, koska itsehän me nämä nimet ja merkitykset näille päiville annamme. Huomenna on siis päivä.

Tänään, huomenna ja aina on hyvä päivä, myös maanantaisin. Hyvä maanantai.

Kuinka selviytyä mistä tahansa sosiaalisesta tilanteesta (aka. introvertin selviytymisopas)?

Omistatko seuraavat asiat?

  1. Mustat, peittävät aurinkolasit
  2. Hupparin
  3. Kuulokkeet

Kyllä? Hyvä, voit jatkaa lukemista eteenpäin. Et? Mene ostoksille ja palaa tämän tekstin ääreen.

Ollaan nyt ihan rehellisiä. Joskus vain on todella vaikeaa yrittää jaksaa kohdata muita ihmisiä. On jotain muuta ajateltavaa, väsyttää, vessattaa tai on jokin muu hyvä tai huono mielen ja sielun syy, miksi ei vain jaksa juuri nyt. Itselläni näitä tilanteita on aika usein. Joillain vähän harvemmin. Jotkut taas eivät oikeastaan poistu kotiovestaan paitsi jos ovat aivan varmoja, ettei vastaan tule joku sosiaalista kanssakäymistä vaativa ihminen.

Joskus taas minustakin on kivaa kohdata ihmisiä, mutta harvemmin noita tilanteita on kuitenkaan tiistaina kello 22.43 Prisman käytävällä. Olemme näitä tilanteita varten luoneet vartavasten erikoistuneen työkalupakin, kuinka sinäkin voit selvitä mistä tahansa uhkaavalta sosiaaliselta tilanteelta voittajana.

Muistathan vielä tuon alussa läpi käydyn kolmen kohdan listan? Jos et, palaa sinne. Se on muutama rivi ylempänä. Liikkuessasi ulkona, siis AINA, kun liikut ulkona, pidä mukanasi noita kolmea asiaa. Hupparin voit myös vaihtaa lippalakkiin tai pipoon, mutta vain, jos tunnet olevasi jo edistyneemmällä välttelijä-tasolla. Tärkeää, äärimmäisen tärkeää, on liikkua aurinkolasit päässä. Tiedän, tiedän, kaikki sanoo, että sisällä ei saisi pitää laseja ja ettei se näytä hyvältä. Ihan sama sille, koska sanonko mikä tämän tempun salaisuus on? Se, ettei sinua tunnisteta! Ihan sama jos joku pahoittaa mielensä aurinkolaseistasi, kun puristelet Ruispala-pusseja tunteaksesi optimaalisen tuoreuden, kun kukaan ei tunnista sinua!

Listan toisena osana onkin sitten varustautumiskeino teille, jotka olette valitettavasti keskivertokansalaista pikkuisen tunnistettavampia. Meistä ihmisvälttelijöistä monet menevät tekemään sen virheen, että eivät vain sulaudu massaan ja käyttävät muun muassa persoonallisia vaatteita tai värjäävät hiuksiaan tai muuten korostavat omaa identiteettiään. On tärkeää muistaa, että vältellessäsi sosiaalisia tilanteita, sinulla ei saa, toistan, EI SAA olla tunnistettavaa identiteettiä. Sulaudu. Harmaannu. Katoa. Leiki puuta, nyt. Seiso paikallasi hengittämättä ja hievahtamatta. Olemme itse onnistuneesti vältelleet useampiakin sosiaalisia tilanteita ihan vain olemalla paikallaan, aivan paikallaan, kun kohde on kävellyt vain kymmenien senttien etäisyydeltä. Identiteetittömyydessä olennaista on esimerkiksi mustat hupulliset paidat eli hupparit, joilla voit peittää hiuksesi ja suurimman osan päästäsi. Pää on ihmisellä usein se osa, josta toisen tunnistaa helposti, joten pää on hyvä pitää piilossa. Edistyneen tason identiteettipiiloilijat voivat kokeilla hupparin vaihtamista lippikseen, mutta tällöinkin tulee olla kyseessä vain huomaamaton ja kenties musta lippalappi sopivasti taivutetulla lipalla.

Noniin, nuori oppilaani. Olet jo käynyt kaksi tärkeää tasoa läpi. Olemme pian valmiita tosielämän koitoksiin. Älä kuitenkaan kuvittele, että viimeinen vinkki olisi helppo tai semmoinen, jonka voisi vain hetkessä oppia ja unohtaa, ehei! Viimeinen vinkki on sokeri suolapurkin pohjalla ja kirsikka kakun päältä roskiin heitettynä. Kolmas ja ehkä tärkein tai kolmanneksi tärkein työkalu onkin kuulokkeet.

Kuulokkeiden mahti piilee siinä, ettei sinun tarvitse edes esittää, että kuulisit kenenkään ääntä. Näin voit välttää ihan minkä tahansa sosiaalisen tilanteen käden käänteessä! Voit jopa luoda katsekontaktin muihin ihmisiin, hymyillä heille ja olla vaikka ihan kuin kutsuvaisesti heitä kohtaan, että tervetuloa keskusteluun kanssasi ja viime hetkellä voit jammailla musiikin tahtiin tai (pro tip) alkaa puhumaan ääneen, jolloin kohde “ymmärtää”, että puhut puhelimeen ja olisi todella röyhkeää tulla puhumaan sinulle. Mikä parasta, kuulokkeesi voi olla ihan hiljaa eikä niiden tarvitse olla kiinni missään, pääasia onkin, että korviisi menee johtoja.

Lyhyenä kertauksena siis: sosiaalisten tilanteiden välttelyn peruskurssilla on käyty läpi olennaiset työkalut muilta ihmisiltä naamioitumiseen, identiteetin piilottamiseen ja viimeisenä valttikorttina täyteen ja ymmärrettävään sulkeutumiseen muilta ihmisiltä. Pidä jatkossa siis mukanasi aina vähintään noita kolmea elämän peruselementtiä, etkä joudu enää koskaan sosiaaliseen tilanteeseen.

Olkoon voima kanssasi, siis vain yksin sinun kanssasi, ei jaettavaksesi.

P.S.: nyt seuraa vielä bonusvinkki edistyneille oppilaille.

Tämä seuraava vinkki on 2000-luvun alkupuolelta saakka pyörinyt ihan siellä ihmisvälttelymetodiikan käytetyimpien tekniikoiden keskuudessa. Tämä kikka on suorastaan klassikko! Ja se on vieläpä helppoa toteuttaa ihan kotikonstein ja ilman suurempia valmisteluja. Nyt puhumme tietysti älypuhelimista sekä läppäreistä. Oleellista tässä on oikeastaan se, että on olemassa minkä tahansa kokoinen ruutu, jonka taakse voit ikään kuin henkisesti piiloutua. Esim palaverissa kun kysytään vapaaehtoisia vetämään uutta projektia, soittamaan tuntemattomalle (OMG!) tai kantamaan vastuuta mistä tahansa asiasta, voit vain sinnikkäästi hiljaa tapittaa läppärisi ruudulle joskus viime viikolla vahingossa länttäämääsi sormenjälkeä. Tai ollessasi siinä suorastaan katastrofaalisessa tilanteessa, jossa kadulla vastaan kävelee puolituttu tai eksäsi viiden vuoden takaa, voit kaivaa esiin älypuhelimesi ja tärkeän näköisenä esittää, että puhelimen ruudulla tapahtuu juuri nyt jotain äärimmäisen mielenkiintoista, vaikka akku on loppunut jo puoli tuntia sitten. PRO TIP: Jos esität puhuvasi puhelimeesi, tarkistathan sen olevan äänettömällä tai älä häiritse -tilassa, ettei se pärähdä soimaan kesken keskittynyttä yksinpuheluasi.

P.P.S.: Tämä ei ole vielä virallinen selviytymisopas. Syksyn 2017 aikana julkaisemme kokopitkän, koko illan ja koko perheen Introvertin Selviytymisoppaan Elämään.

Hyviä yritysideoita (osa 1)

Hei. Tässä suosituksi tulleessa osiossamme listaamme hyväksi havaittuja ideoita, mitä sinäkin voisit tehdä yrittääksesi. Tullaksesi yrittäjäksi tai ihan vain pivotoidessasi (pivotointi = pöhinä-termi sille kun ei jakseta tehdä enää sitä mitä tehtiin aiemmin, tai huomattiin sen olevan huono idea ja aletaan tehdä jotain ihan muuta) nykyistä yritystäsi. Mikäli ryhdyt näihin yritysideoihin toteuttajaksi emme takaa sitä, että idea oli oikeasti hyvä. Kiitos.

1. Koiranpentuhoitola

Yrityksesi nimi voisi olla vaikkapa pörrölandia. Googletin, tuollaista ei vielä Googlekaan anna kovin montaa, eli saat varmaan nimeä käyttää. Erikoistut vain koiranpentujen hoitoon, koska maailmassa ei ole juurikaan mitään niin kivaa kuin koiranpennut. SWOT-analyysisi W- ja T-kohtiin päästessäsi tosin tulet huomaamaan, ettei koiranpentuhoitolaa voi edes kirjoittaa ilman sanaa tuho. Varustaudu siis korjaamaan, siivoamaan, kiljumaan, itkemään, valvomaan, peseytymään ja hillitsemään raivoasi kaiken halimisen, pörröisyyden ja ihanuuden keskellä. Voit myös laajentaa yritystäsi jatkossa kaikkiin pörröisiin ja erikoistua muun muassa laaman poikasten hoitolaksi, capybara-parantolaksi ja moniin muihin kaiken karvaisiin kivoihin.

2. Kotisotkemispalvelu

Kotisiivouspalvelut on jo nähty juttu, seuraavaksi pinnalla on kotisotkemispalvelut! Joskus monissa kodeissa sattuu niin ikävästi, että ei ole mitään tekemistä, ei edes siivottavaa. Tässä vaiheessa usein liian siivousinnokas puoliso tulee tuhahtamaan Salkkareiden parissa illasta nauttivalle rakkaallensa, ettei hän ikinä tee mitään kivaa, kuten liimaa purkkaa pöydän alle tai piilota lohen nahkaa mikroaaltouuniin yöksi, eikä miesraukalla näin ole mitään siivottavaa. Ei hätää, kodin liikapuhtauden yllättäessä he voivat tilata sinun kodinsotkupalvelun pikavisiitille heidän itse ollessa iltalenkillä ja käden käänteessä näin on taas viikoksi eteenpäin touhuttavaa ja puhuttavaa.

3. Rahanvuokrauspalvelu

Nyt voit tehdä rahalle Uberit tai AirBnBt! Tällä yritysidealla rikastuminenkin on lähes itsestäänselvyys, koska teet töitä vain rahan parissa. Onko sinulla tilillä tai lompakossa tai jopa kenties sukanvarressa tai patjan alla ylimääräistä rahaa? Vuokraa ne eteenpäin jollekin, jolla ei juuri nyt ole ylimääräistä, mutta myöhemmin hän antaa sinulle rahasi takaisin ja vielä ihan vähän päälle, maksaakseen ikäänkuin vuokrauspalkkion. Näin kerrytät lisää rahaa itsellesi ylimääräiseksi ja voit taas vuokrata lisää rahaa muillekin. Tämä on niin nerokas keksintö, etten tiedä miksi tätä ei ole tehty ennen. Nimeän tämän yhteiskäyttörahaksi.

4. Kannustamispalvelu

Onko sinua kehuttu kovaääniseksi joskus? Olet siis virtuoosi tähän tehtävään. Kukapa ei kaipaisi kovaäänistä kannustajaa elämäänsä. Voit ryhtyä joko henkilökohtaiseksi kannustajaksi tai voit jakaa kannustamispäiväsi useampaan osaan. Voit olla mukana kannustamassa työnhaussa, korismatseissa, kuntosalilla, konfirmaatiossa ja vaikka hautajaisissa. Taputtaminen, kannustushuudot, jatkuva tsemppaaminen ja kehuminen kuuluvat kaikki ammattisi vahvimpaan työkalupakkiin.

Näin on luotu taas uusia upeita ideoita maailmaan. Kerro omat parhaat yritysideasi tuonne alas kommenttikenttään! Olkoon teidän kaikkien tekijöiden mukana voima, ensi kertaan, hei hei! Kiitos.

Lennu-koira Taipaleen satunnaisen ajoittainen horoskooppi

Wuff, olen Lennu-koira Taipale ja nyt on aikani koittanut!

Tähdet, planeetat, pianot ja possunkorvat ovat liikahdelleet sellaiseen asentoon, että on aika tehdä julkinen ensiesiintymiseni suuren yleisön edessä. En oikeastaan tiedä, onko se yleisö suuri vai pieni, koska sävellän tätä tekstiä ihan ypöyksikseni eräässä salaperäisessä Linnassa kristallipalloni takana. Mutta nyt esittäydyn joka tapauksessa sinulle (ellet satu olemaan kissaihmisiä).

Olen meedio, joka ennustaa tulevaisuuttasi yksinoikeudella Luovassa Laboratoriossa. Olen maailman paras meedio ja horoskopisti jollain hyvin harhaisella skaalalla mitattuna. Kirjoitan, sävellän ja sanoitan swengaavaa presidentillistä Satunnaisen Ajoittaista Horoskooppia, joka ennustaa tulevaisuutesi hämmästyttävällä epätarkkuudella ja kertoo luonteestasi, rakkauselämästäsi ja raha-asioistasi totaalisen epätieteellisiä faktoja, joita et ehkä koskaan ennen ole tullut ajatelleeksi.

Tässä ensiksi muutamia täysin keksittyjä usein kysyttyjä kysymyksiä minusta sekä näkijän kyvyistäni.

Lennu-koira Taipale F.A.Q.

Oletko sinä koira vai ihminen? Sinun nimesi kun kuulostaa jotenkin etäisesti tutulta…?

HAU! Juurihan kerroin olevani meedio.

Millä tavalla teet ennustuksesi?

Yleensä ne kanavoituvat kauttani ihan spontaanisti. Saatan olla esim. kaivamassa kuoppaa naapurin takapihalla, nuuskimassa ilmaa jazz-klubilla, pureskelemassa isäntäni tohveleita taikka syömässä salaa varastamaani makkaraa, kun inspiraatio ottaa minut valtaansa, enkä voi muuta kuin ennustaa. Se on sillä lailla maaginen kyky!

Mistä sinä oikein tähän maailmaan tupsahdit?

Se onkin jännä juttu! Se tapahtui, kun Sami ja Martta olivat syömässä pizzaa Pannussa eräänä perjantaina. Jonkin hyvin pitkän ja polveilevan assosiaatiketjun seurauksena he huomasivat, että Luova Laboratorio tarvitsee ikioman ennustajan. Sen täytyi olla nimeltään Lennu-koira Taipale. Olen siis mielikuvituksen tuotetta, vaikka toki olen ihan oikeasti olemassa. Ihan varmana. Asun Joulupukin ja Sari Jarasvuon naapurissa.

Millaista on olla meedio ja kirjoittaa horoskooppia?

Se on tietysti kauhean traagista! Pitää olla koko ajan auki, herkkänä ja aistia esim. planeettojen asentoja, bulldogien hännäntupsukoiden värinöitä ja kosketinten viritystaajuuksia. Mutta on se silti ihan parasta, enkä vaihtaisi päivääkään! Noh, tämä on kyllä ensimmäinen päiväni, mutta tätä en siis kyllä ainakaan vielä vaihtaisi mihinkään. Tai ehkä vastapaistetun kinkun tuoksuun voisin kyllä vaihtaa. Joskus sitä saa tietysti ottaa vastaan haukkuja, mutta niin kai se menee missä tahansa Luovassa Ammatissa tai ainakin jos viettää paljon aikaa koirapuistossa…

No niin. Nyt kun pääsit tutustumaan suureen terrierimäiseen viisauteeni ja yliluonnollisesti jazzahtelevaan tietoisuuteeni hiukan paremmin, voisin tehdä ensimmäisen ennustukseni eli Satunnaisen Ajoittaisen Horoskoopin.

Ommm…

Kalat

Tämä merkki tuo mieleen salmiakin. Salmiakkikalat. Nam. Tulet syömään tulevalla viikolla paljon salmiakkikaloja. Tai jos et tykkää niistä, niin kokeile lohta. Lohisalaattia. Ellet ole allerginen. Tulet luultavasti tällä viikolla kuitenkin syömään jotain.

Vaaka

OOH! Elämäsi vaakakupissa tällä viikolla on punnittavana suuria kysymyksiä! Onko sininen väri parempi kuin punainen? Minkä maan presidentti olisit, jos saisit olla? Entä jos olisi pakko? Ja missä on lähin koirapuisto? Jos asut lähellä koirapuistoa, mene sinne vierailulle ja huhuile ääneen nimeäni.

Rapu

Rapujuhlat! Näen tämän selvästi kristallipallostani. Tulet osallistumaan rapujuhliin tai ainakin ajattelemaan rapujuhlia. Ajatteletko rapujuhlia jopa juuri nyt? Rapujuhlat, rapujuhlat, rapujuhlat… Sanoinhan: kristallipalloni on pettämätön.

Vesimies

Vesimies tunnetusti rakastaa vettä (tai jotain muuta) niin kuin minäkin. On jostain syystä ihan sairaan siistiä, kun joku heittää keppiä mereen ja saa porskutella sitä sieltä hampaissaan hakemaan. Jos olet Vesimies, saatat myös jollain todennäköisyydellä olla Esimies. Siinä on vain yhden kirjaimen ero. V-kirjaimen. Kristallipalloni kertoo, että jos nimesi alkaa V-kirjaimella, tulet tällä viikolla viettämään paljon aikaa V-kirjaimella alkavan ihmisen kanssa hyvin läheisissä tunnelmissa.

Mitä niitä muita merkkejä olikaan? Oinas, härkä, kaksoset, jousimies ja ne loput. Teille kaikille ennustan tällä kertaa paljon kaikkia hyviä ja täsmällisiä ennustuksia! Tämä ennustaminen on rankkaa puuhaa… Tekisi mieleni jo lähteä pihalle kirmailemaan tai kieriskelemään jossain mutakuopissa… Olisikohan se sopiv——KATO TUOLLA MENEE JÄNIS!!!!!! Heippa!

Haluatko sinä kuulla jatkossakin tulevaisuutesi ennustukset Lennu-koira Taipaleen suusta? No niinpä, kukapa haluaisi… Voit silti seurata meitä Facebookissa:

***Blogin kuvan omistus kuuluu sen omistajalle, ja se on kuvakaapattu Twitteristä.

Lauri Salovaaraksi Miljoonassa Päivässä: Erikoishaastattelussa Lauri Salovaara

Olemme rakastuneet. Muistatko niitä aikoja, kun joskus pienenä fanitettiin jotain David Beckhamia tai Britney Spearsia ja haluttiin itselle täsmälleen samanlainen vetyperoksidikampaus tai oppia ne koukeroiset tanssimuuvit? Nyt ”aikuisena” tuollainen tuntuu vähän hassulta. Tai on aiemmin tuntunut. Mutta nyt olemme rakastuneet Lauri Salovaaraan. Yrittäjään, Suomipopiltakin tuttuun juontajaan ja kerrassaan hurmaavaan persoonaan, joka on päättänyt tulla miljonääriksi 500 päivässä.

Nyt me haluamme selvittää, kuinka me puolestamme voisimme tulla Lauri Salovaaraksi miljoonassa päivässä.

Miljoona päivää tarkoittaa laskukoneella laskien yhteensä noin 2739,72603 vuotta. Ihmiselämässä se on pitkä aika. Vaikka meillä lienee rutkasti opittavaa, uskomme pääsevämme tavoitteeseen tuossa ajassa. Haastattelemme nyt ihmistä itseään, herrasmiestä rakkautemme takana tai edessä, kysyäksemme tärkeimmät vinkit tämän unelmamme toteutumiseen.

Lauri, oi rakas Lauri. Miten sinusta on tullut noin ihana? 

Miten tällaiseen voi edes vastata?! 😀 Itselläni on parempi olla, kun saan elää maailmassa, joka on mahdollisuuksia täynnä. Sekin on mahtavaa, että tämän maailmankuvan saa jokainen luoda itse.

Mitä mieltä sinä Lauri Salovaara olet tavoitteestamme tulla Lauri Salovaaraksi miljoonassa päivässä?

Olen otettu. Kuten olen toitottanut, kaikki on mahdollista kun vain uskoa riittää. Olette oikealla tiellä, kun teillä on tavoite ja aikataulu sille. Jos olette päättäneet onnistua, niin tehän piru vie onnistutte. En malta odottaa millaisiin bileisiin saan miljoonan päivän päätteeksi kutsun. Harmittaa kyllä toisaalta melko kovasti, jos en enää saa nauttia seurastanne. Sillä rakkaus kohdallamme on vastavuoroista.

Uskotko siis, että onnistumme tavoitteessamme?

Ehdottomasti. Tärkeintä on, ettette yritä tulla Lauri Salovaaraksi yksin. Kahdestaan saatte paljon enemmän aikaan. Lisäksi aikataulu on mielestäni realistinen.

Mitkä ovat tärkeimpiä seikkoja, joita meidän tulisi ottaa huomioon tavoitteessamme tulla Lauri Salovaaraksi miljoonassa päivässä?

Hommatkaa Lada. Se on yksi ihan ensimmäisiä prinsiippejä matkallanne. Viettäkää mahdollisimman paljon aikaa rinteessä. Mieluiten Black Crowsin kamoissa. Ja kolmanneksi innovoikaa laik nevö bifoo. Kyllä se siitä lähtee.

Noniin, kiva kiva. Montako kuppia kahvia sinä juot päivässä ja millaisesta mukista mieluiten Lauri Salovaara?

Neljä (4). Merkitsevää ei ole millainen itse muki on vaan miten sitä käyttää.

Entä mitä teet yleensä ekana aamulla? Minkä värisiä sukkia sulla on eniten? Onko sulla lemmikkejä? Onko sun lempiruoka lasagne tai pizza? 

Herään ja nousen sängystä. Ehkä eniten on eri värisiä. On. Ei ole. Vaikka tykkään kyllä molemmista.

Voi että, meillä on jo nyt niin paljon yhteistä – mekin monesti aamulla herätään.

Mikä on sellainen sana, jota käytät usein? Tai sun lempisana muuten?

Kyllä. Tykkään pyöreistä, pehmeistä sanoista jotka jättävät mukavan jälkimaun suuhun. Näitä ovat mm. berimbau, didgeridoo ja öylätti.

Entä millä tavalla meidän pitäisi liikkua Lauri Salovaarana?

Laskettelusuksilla olisi hyvä.

Okei, eli nyt alkuun voitais harjoitella Lauriutta esim menemällä laskettelusukset jalassa Rotuaarille innovoimaan didgeridoolle kahvikupin käyttötarkoituksia kyllä laskettelurinteessä öylätti laik nevö bifoo…?

Mitäs meidän pitäisi ajatella elämästä yleisesti Lauri Salovaarana?

Elämä on kummallinen juttu ja pohdin paljon sitä kuinka kaikkien pitäisi pohtia sitä paljon enemmän.

Se on kyllä totta. Mekin-pä aletaan nyt pohtimaan loppupäivä tuota asiaa. Tässä alkaakin nyt olla aika paljon jo kullanarvoisia vinkkejä tavoitteellemme.

Tuleeko sinulla Lauri Salovaara mieleen vielä muita kysymyksiä, joita meidän pitäisi kysyä sinulta tässä tavoitteessa onnistuaksemme?

Ylläolevat antavat tarpeelliset eväät matkallenne. Muistakaa juhlia välitavoitteiden saavuttamisia, kuten vaikka jokaisen 100 000 päivän jälkeen voisi ehkä lasillisen kohottaa. Suosittelen Balmuirin punaviinilaseja. Niihin mahtuu koko pullo.

Kiitos Lauri Salovaara ja onnea matkaan projektiisi Lauri Salovaara.

Me seuraamme herkeämättä tätä 1000000.fi -sivuasi, Facebookkiasi, sosiaalista mediaasi, mediaa, varjoasi ja oikeastaan ihan kaikkia liikkeitäsi jokaisella mahdollisella tavalla. We love you. Elä mee! Älä karkaa vielä! Lauriiiiiiiiiiiiiiiii…. Salovaaraaaa…. Mihin sää menit?!!! Huhuuu, oota!

Back to top